Onko jää sulanut vai paksuuntunut

Helsingin Sanomat uutisoi 30.9.2016, että USA:n tukikohta uhkaa paljastua jään uumenista ilmastonmuutoksen vuoksi.

Tekstissä sanotaan:

• "Kahdeksan metrin syvyyteen jään alle valmistui vuonna 1959 noin kolmen kilometrin tunneliverkosto"
• "Tunnelit ovat nyt 35 metrin syvyydessä lumimassan lisättyä jään paksuutta 1960-luvulta lähtien."

Eli siis jään paksuus tunnelien päällä on yli nelinkertaistunut viimeisen 57 vuoden aikana, mutta ihan näillä näppylöillä tunnelisto on sulamassa esiin?

Konsensus silloin kun...

Naomi Oreskes on ollut mukana esimerkiksi Realclimate-sivustolla kirjoittajana ja kirjoittanut kirjan Merchants of Doupt (Realclimate: Hiatus or Bye-atus, Wikipedia:Naomi Oreskes, Wikipedia:Merchants of Doupts). Ilmastonmuutoksen kohdalla Oreskes on korostanut konsensusta ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ja hänen kirjansa idea on kritisoida tieteen kieltämistä (Wikipedia:Merchants of Doupts).

Oreskes on kuitenkin myös pitkän linjan ympäristöaktivisti ja hän vastustaa ydinvoimaa ja geenimuunneltua ruokaa (Huffingtonpost: 2.1.2016).

Oreskes hyökkäsi arvostettuja ilmastotutkijoita vastaan "tieteen kieltäjä" (denialisti) väitteiden kera (Guardian 16.12.2015). Hän sai tästä kritiikkiä heti tuoreeltaan ja Oreskesia syytetään samasta ilmiöstä, josta hän itse kirjoittanut kirjankin (New Yorker: 18.12.2015).

Ydinvoiman ja geenimuuntelun kohdalla tieteellinen konsensus ei Oreskesille kelpaa.

Oreskesille tieteellinen konsensus kelpaa jos se tukee hänen omaa agendaansa.

Suomen lämpömittarihistoria

Kotimaamme lämpötilat kiinnostavat monia ja miten mahdollinen lämpeneminen meillä vaikuttaa. Ilmatieteen laitoksella on varsin hyvä sivusto Suomen lämpötiloista lämpötilamittareilla suoritettujen mittausta historian puitteissa (Ilmatieteen laitos: Suomen ilmasto on lämmennyt).

(Ilmatieteen laitos: Suomen ilmasto on lämmennyt)

Näistä käyristä näkee selvästi, että 1800-luvun alkupuolelta alkaneiden mittausten puitteissa keskilämpötila on noussut Suomessa muutaman asteen. Toisaalta lämpeneminen tapahtui melko jyrkästi 1870-1930 välillä eli 60 vuoden aikavälillä. Nousu 1930-2015 välillä eli seuraavan 85 vuoden aikana sen jälkeen on lähes olematon Helsingin, Jyväskylän ja Sodankylän mittauksissa. Lisäksi tulee huomioida kaupungin aiheuttama lämpösaarekeilmiö eli lämpeneminen on pienempää kuin kuvasta näkyy (Linkki, Linkki, Linkki).

Aiheesta lausutaan tavallisen median puolella aika raflaavia lausuntoja. Median kautta aiheessa keskustelua häiritsee jonkinlainen kilpalaulanta: uuden lausunnon pitää aina olla edellisiä räväkämpi tai se ei nouse esiin. Mediassa mikään ilmiö ei meinaa kestää aikaa ilman, että keskusteluun lisätään superlatiiveja ja huudetaan kovempaa, jotta saadaan oma viesti viestimissä läpi. Tällöin keskustelu mediassa erkanee todellisuudesta. Aihetta on eräänlaisen vastamedian vinkkelistä kommentoinut esimerkiksi Ilmastorealismia- (Ilmastorealismia: Julkisen mittausdatan taivuttelu on vaikea laji jopa yksikön päällikölle) ja Ilmastotiede-blogit (Ilmastotiede: Taalaksen ilmastotieto vs IPCC), (Ilmastotiede: Taalas vs Tiede, Toinen erä).

Suomen vuosi 2015 oli karkeasti yhtä lämmin kuin vuosi 1938 (Ilmastorealismia: Oliko vuosi 2015 Suomen mittaushistorian lämpimin?). Ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat noin 90%:sesti syntyneet pääosin lämpimän 1930-luvun jälkeen.

(Global Fossil-Fuel CO2 Emissions)


(Joannenova: 26.1.2016)

Suomen ilmasto ja puut

Suomessa on pitkä historia metsien ja puiden tutkimisessa. Suomen Lapista on professori Matti Erosen 1970-luvulla aloittaman työn tuloksena koostettu 7 640 vuoden mittainen, vuodentarkka männyn lustokronologia. Maailman pisimpiin lukeutuva aikasarja ulottuu lähes viimeisimpään jääkauteen (Dimensio 2012/02: Jääkauden jälkeiset ilmaston muutokset ja niiden syyt puiden kertomina).  Pohjoisessa hallitseva ilmastosignaali on kasvukauden lämpötila; etelän puulustot kertovat sade- ja kuivakausista.

Metlan pitkän linjan tutkijan Mauri Timosen pitkähkö mutta selkeästi kirjoitettu kalvosarja kuvaa aiheessa tehtyjä tutkimuksia: miten puiden kasvu ja metsien levinneisyydet ovat kehittyneet vuosisatojen aikana Suomessa (Mauri Timonen: Katsaus Suomen ilmaston kehitysnäkymiin).

Esimerkkinä kansantajuisesta kuvasta alla mäntymetsien rajat eri aikajänteiltä. Tutkijat toteavat, että mänty saavutti laajimman levinneisyytensä 8300 - 4000 vuotta sitten, jolloin heinäkuussa oli vähintään 2,6 astetta nykyistä lämpimämpää ja mäntymetsiä 13 000 neliökilometriä nykyistä enemmän. Noin 3000 vuotta sitten ilmasto oli viilennyt 0,8 asteella ja metsät vähentyneet 2500 neliökilometrillä.

Mauri Timonen sivu 37 (PDF)

Linkkejä aiheeseen liittyen:

• Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa (MIL) -tutkimusohjelman loppuraportti (Linkki)
• Mauri Timonen (Linkki), (Julkaisuja)
• Mauri Timonen: Yhteenvetävä kalvosarja (Mauri Timonen: Katsaus Suomen ilmaston kehitysnäkymiin)
• Kalvosarja vuodelta 2005 (PDF)
• Kansantajuinen kirjoitus Suomen Kuvalehdessä vuonna 2009 (PDF)
• Lustia-laboratorio (http://lustiag.pp.fi/)
• Dimensio 2012/02: (Dimensio 2012/02: Jääkauden jälkeiset ilmaston muutokset ja niiden syyt puiden kertomina)

Ilmastomallien ennustetarkkuus ja keskustelun vastakkainasettelu

Ilmastomallien ennustetarkkuudesta ja keskustelun vastakkainasettelusta on kirjoiteltu hiljattain useita yhteenvetoja. Huomionarvoisia esimerkiksi (Climate etc: 28.1.2016).

Ilmanlaatu ja ilmastonmuutos

Suomen mediassa on melko suoraviivaisesti yhdistetty kehittyvien maiden kuten Kiinan heikko ilmanlaatu fossiilisiin polttoaineisiin. Tämä on virheellinen päätelmä. Pääosa kehittyvien maiden ilmansaasteista on lähtöisin arkisista asioista kuten hajapoltosta liittyen tavallisen kotiruoan valmistukseen ja lämmitykseen (Nature 27.7.2015).

Vastaava kehitys on tapahtunut länsimaissa kymmeniä vuosia sitten: keskitetty energiatuotanto kuten hiilivoimalat puhdistivat kaupunkien ilman. Meillä jokainen kerrostaloasukas ei enää lämmitä asuntoaan polttamalla roskia ja sekalaista puuta. Nykyisin länsimaissa ilmansaasteiden lähde on siis eri kuin kehittyvissä maissa.

Maailmanlaajuinen ilmanlaatukartta löytyy täältä (Linkki)

Lämmin vuosi 2015

Vuosi 2015 oli lämmin vuosi. Satelliittidatan (UAH) mukaan kolmanneksi lämpimin ja kaikkien pintalämpötilamittausten mukaan mittaushistorian lämpimin (Realclimate).

UAH satelliittidata: lämpötilamittaukset 1979 - 2015